Muinaispentue

 

s. 4.1.2018
Pentueen tiedot KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä.

3 urosta ja 1 narttu

 

Talvikylän Metsänhaltia Taigahaun Pakkaspeikon Polkka, kuva: Katri Liimatainen

emä: Talvikylän Metsänhaltia "Hilpa"

s. 25.4.2013
lonkat: C/C (hieman löysyyttä ja mataluutta lonkkamaljoissa), indeksi 93 (11/2017)
kyynärät: 0/0
polvet: 0/0
selkä- ja kaularanka: epävirallisesti terveeksi kuvattu (8/2015)
silmät: OK (10/2017, 1/2016)
prcd-PRA: B, kantaja
Pompen tauti: A, terve
DM: B, kantaja
näyttelyt: AVO EH
luonnetesti: 125p., laukausvarma
muuta: kaikki hampaat, pieni rasvanapa

isä: Taigahaun Pakkaspeikon Polkka "Rihtu"

s. 17.3.2014
lonkat: A/A, indeksi 114 (11/2017)
kyynärät: 0/0
silmät: OK (3/2019, 6/2017)
prcd-PRA: A, terve
DM: A, terve
näyttelyt: AVO EH
muuta: yksi P2-välihammaspuutos alhaalla, normaali napa

 

 

Miskajasmin Kaukamoinen

u Miskajasmin Kaukamoinen "Vili"

om. Sari Harjunen, Nurmes
lonkat: D/D
kyynärät: 0/0
polvet: 0/0
prcd-PRA: kork. kantaja vanhempien perusteella
Pompen tauti: kork. kantaja vanhempien perusteella
DM: kork. kantaja vanhempien perusteella

Miskajasmin Ikitiera

u Miskajasmin Ikitiera "Hukka"

om. Anne Repo, Rautjärvi
prcd-PRA: kork. kantaja vanhempien perusteella
Pompen tauti: kork. kantaja vanhempien perusteella
DM: kork. kantaja vanhempien perusteella

Miskajasmin Ihalempi

n Miskajasmin Ihalempi "Lempi"

om. Sanna Parviainen, Harjamäki
lonkat: B/B
kyynärät: 0/0
polvet: 0/0 (2/2020)
selkä: LTV0, VA0, SP0
sydänkuuntelu: ok, ei sivuääniä (2/2020)
silmät: OK (6/2019)
prcd-PRA: B, kantaja
Pompen tauti: A, terve
DM: A, terve

Miskajasmin Aikamieli

u Miskajasmin Aikamieli "Áhppi"

om. Mari Liimatainen, Pattijoki
prcd-PRA: kork. kantaja vanhempien perusteella
Pompen tauti: kork. kantaja vanhempien perusteella
DM: kork. kantaja vanhempien perusteella

 

Miksi tämä yhdistelmä?


Kaverini Tiia tarjosi Hilpaa minulle jalostuslainaan ja niinpä asiaa lähdettiin suunnittelemaan. Hilpan olen tuntenut pennusta lähtien ja sillä on mukava luonne. Lisäksi sillä on minua kiinnostava sukutaulu, jossa ei juuri esiinny tämän hetken paljon käytettyjä lapinkoirauroksia. Kumppaniksi Hilpalle oli etsinnässä mukavaluonteinen A-lonkkainen, hyvän indeksin omaava uros, jolla itsellään tai vanhemmillaan ei olisi kaihikantajuuksia (Hilpan isällä on kaihikantajuus). Uroksen piti myös olla terve prcd-PRA:sta ja DM:sta Hilpan kantajuuksia vuoksi. Hilpa ja Rihtu ovat molemmat mukavan perusrakenteen omaavia. Rihtua en ollut nähnyt livenä kuin kerran erkkarin pentuluokassa vuosia sitten, mutta omistajansa kertoman perusteella se kuulosti luonteeltaan kivalle. Astutusreissulla tykästyin Rihtuun kyllä kovasti! Reipas ja varmanoloinen uros, sekä hyvin kontaktinhaluinen ja ystävällinen ihmisiä kohtaan. Hyvin järkevästi myös käyttäytyi vaikka paikalla olikin juoksuinen narttu. Hilpalla ja Rihtulla on molemmilla hieman taipumusta haukkuherkkyyteen, mutta muuten ne tuntuivat istuvan yhteen hyvin.

Tiineysaika


Astutus tapahtui 10. juoksuvuorokautena. Tiineysultrassa todettiin Hilpa tiineeksi ja pian tämän jälkeen maha alkoikin pyöristymään. Tiineyden aikana Hilpa oli hyvävointinen ja ruokakin maistui erinomaisen hyvin. Uudenuoden aattona 31.12. Hilpa saapui minun luokse synnytystä odottelemaan.

Synnytys


3.1. aamulla mittari näytti Hilpalle lämmöksi 36,5, joten siitäpä se sitten alkoi h-hetken varsinainen odotus! Iltapäivästäkin lämpö vielä 36,7 ja illalla kuuden maita sitten jo 37,3. Aamukierroksella Hilpa teki useamman kakan ja vietti sen jälkeen omiin oloihinsa vetäytyneenä makkarissa päiväpeittokasan päällä ja sängyn alla nukkuen monta tuntia. Iltapäivä ja alkuiltakin meni vielä rauhallisesti. Puoli kahdeksan maita illalla se alkoi läähättää enemmän ja lueskeltiin sen kanssa kirjaa sängyllä monta tuntia.

Puolen yön jälkeen tilanne oli aikalailla sama, että läähätteli jonkin verran ja välillä nukkui. Yhden aikoihin yöllä läksin käyttämään sitä pihalla sillä ajatuksella, että josko vielä käyn levolle sen jälkeen hetkeksi. Ulkona virähtikin puolisen tuntia ihan lähialuetta kierrelle. Koitettiin kovasti löytää Hilpalle kakkapaikkaa.. Sitä ei kuitenkaan löytynyt ja ihan hetki sen jälkeen kun tultiin sisään, tuli Hilpalta vähän vettä olohuoneen matolle (1.35). Siirryttiin Hilpan kanssa kodinhoitohuoneen puolelle ja vesiä tuli runsaasti lisää. Hilpa alkoi olla aika levoton ja läähätti kovasti.

Supistukset alkoivat melko nopeasti tästä (2.00). Hilpa halusi välttämättä istua ja työntyi melkein syliini. Ensimmäisen pennun työntäminen teki kovasti kipeää, mutta ensimmäinen pentu syntyi varsin nopeasti klo 2.20. Riistanvärinen narttupentu (273g), joka oli eloton jo tullessaan, enkä saanut siihen elvytyksellä mitään elonmerkkejä. :( Ulkoisesti pennussa ei ollut mitään normaalista poikkeavaa ja se syntyi kalvoineen päivineen, mutta tiedäpä miksi kävi näin. Hilpa oli hetken aikaa ensimmäisen pennun synnyttyä säikähtäneen oloinen, eikä halunnut haistaakaan pentua. Hetken rauhoittelun ja rauhoittumisen jälkeen se alkoi sitten kuitenkin nuolla pentua.

Seuraavaa pentua odoteltiin pitkältä tuntuva tovi. Supistuksiakaan ei sinä aikana juuri tullut. Hilpan emäntä Tiia ehti tulemaan tässä välissä avuksi ja Hilpan henkiseksi tueksi. Hilpa olikin hyvin ilahtunut oman emäntänsä nähdessään. Käytin Hilpaa puolen viiden jälkeen pienen kierroksen pihalla kävelemässä ja n. klo 5.00 syntyi sitten seuraava pentu, tumma riistanvärinen uros, joka tuli maailmaan ilman kalvoja ja napanuora katkenneena. Säikähdettiin kyllä ensin, että onkohan tämäkään pentu elossa, mutta kun aloin pentua kuivaamaan se liikehti heti ja meni terhakkaasti tissille. Pennun ohessa tuli istukasta johtuvaa vihreää vuotoa ja pentu itsekin oli valkeilta osiltaan vihertävä.

Tämän jälkeen loput pennut tulivatkin tasaisempaa tahtia. 3. pentu oli myöskin uros, tumma riista sekin koko niskan kiertävällä valkealla kranssilla. Neljäntenä saatiin maailmaan klo 6.10 veljiään vaaleampi riista narttu ja viides putkahti klo 6.45, tumma riista poika. Viimeisimmät pennut tulivat jo paremmin, mutta muutamat ensimmäiset aiheuttivat kipua ja vinkumista/kiljahtelua Hilpalle. Hienosti se kuitenkin selvisi vaikka kipeää teki ja kaikki pennut saatiin luonnollisesti maailmaan.

 

 

Kaikki sivujen materiaali © Sanna Parviainen, ellei toisin mainita.
Suomenlapinkoirat Helka, Oili, Raija ja Hilda